Kokoomus ei yksityistä sosiaali- ja terveyspalveluja.

Ensin haluan kiittää äänestäjiäni hyvästä vaalituloksesta. Nyt minulla on Helsingin asukkaiden tuki järjestää kaupunkimme sosiaali- ja terveyspalveluja entistä paremmin. Kiitos, Kiitos!

Julkinen terveydenhoito ja sosiaalitoimi maksavat Suomessa lähes 20 miljardia euroa vuodessa. Kuntien kukkarosta se lohkaisee 50 % toimintamenoista. Erikoissairaanhoito on puolet kalliimpaa kuin perusterveydenhoito. Eniten maksaa ympärivuorokautinen hoito, varallaolo ja uusi teknologia. Perustuslain 19 pykälän mukaan jokainen kunta on velvollinen järjestämään asukkaalleen riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunta siis järjestää, valvoo ja rahoittaa hyvinvointipalvelut. Se voi tuottaa ne itse tai ostaa ne ulkoa yrityksiltä tai järjestöiltä.
Ostopalvelujen hankinta pitää kilpailuttaa. Joskus voi käyttää suorahankintaa tai neuvottelumenettelyä, jos ostoon tietyltä tuottajalta on erityinen syy. Helsinki olisi voinut mm. ostaa Papa-seulontaa (kohdunkaulasyövän seulonta) siltä yritykseltä, jolla oli eniten kokemusta ja osaamista. Myös terveyspalvelujen ostojen kynnysarvoja tulisi korottaa reilusti (hankintalain muutos), jotta voidaan käyttää enemmän suorahankintaa, sillä kilpailutuksen voittaa yleensä halvin tarjous. Sen takana on usein ylikansallinen suuri yritys, jolla on juristiarmeija tekemässä tarjousta. Olen kuullut, että yrityksellä ei ollut edes ollut tiloja tai henkilöstöä valmiina, vaan se on teki virtuaalitarjouksen, jolla se voitti kilpailutuksen.
Koska ostopalvelujen hankinta on varsinkin terveystoimessa vaikeaa, kun laatukriteerejä ei pystytä asettamaan, olisi parempi käyttää palveluseteliä. Setelin arvon määrää kunta ja se on ansiosidonnainen. Kunnan omat palvelut tulee ensin tuotteistaa ja myöntää sopivan suuruinen seteli suoraan potilaalle/asiakkaalle, jotta hän voi ostaa palvelun järjestöltä tai yksityiseltä yritykseltä. Tämä menettely suosii pieniä yrityksiä ja järjestöjä ja antaa potilaalle vapauden valita hoitopaikkansa.
En suosittele terveysasemien tai muiden kunnan terveyspalveluiden kokonaisulkoistamista (yksityistämistä). Se johtaa suurien tuottajien ylivaltaan ja lopulta hinnat nousevat, kun ylikansalliset yritykset ovat saaneet haltuunsa tarpeeksi suuren osan kunnan toiminnasta. Kunta ei enää voi palata omaan tuotantoonsa, koska kaikki työntekijät ovat kaikonneet.
Kokoomus suosii palvelusetelin käyttöä, jos kunnalla on tarvetta ostaa palveluja ulkoa.Hankintalakia tulisi muuttaa, niin että nykyistä suuremmat hankinnat olisi mahdollisia tehdä ilman kilpailutusta. Tarjouspyynnössä laadulle tulisi antaa enemmän painoa kuin hinnalle.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Vaalikentillä on kivaa.

Kuntavaaleissa sataa, eduskuntavaaleissa palelee ja presidentin vaalikampanjassa on sekä kylmä että pimeää. Vain eurovaalit ovat sopivana ajankohtana Suomen ilmastossa. Kaupunki on koristautunut tyylikkäillä mainoksilla ja vuosi vuodelta korkeimmilla ehdokkaiden roll-up kuvilla. Suurin osa ohikulkijoista ottaa kohteliaasti vastaan esitteen.

Kaikista kivoimpia ovat paneelit. Olen oppinut, että erikoissairaanhoito on hyvää ja hoitoon pääsee (hyvä että saimme hoitotakuun voimaan). Terveysasemille ei pääse. Pitääkö se paikkaansa, koska ainakin Lauttasaaren, Viiskulman, Myllypuron asema toimii hyvin? Päihdehuolto ja varsinkin katkaisuhoito on huonosti järjestetty. Olen luvannut, että parannusta tulee, kun sosiaali- ja terveysvirasto yhtyvät ja päihdetyö sekä psykiatria tulevat samaan osastoon. Sen johtajan tulee olemaan psykiatri.

Vihreät ja vasemmisto kannattavat ruuhkamaksuja ja kokoomus sekä demarit vastustavat. Ovatko vihreät vasemmistolaisia vai päinvastoin? En halua. että pääkaupungin ja muun Suomen välille rakennetaan muuri. Kaikki ovat tervetulleita Stadiin!

Kokoomuksen Helsingin piiritoimistossa on nyt todellinen iskuporukka. Janne, Eero ja Tuua ovat nopeita, innovatiivisia ja ystävällisiä. Tatu Tallberg ajaa kokoomuksen Kahviautoa (Korvakahvila) ympäri kaupunkia pysähtyen 3-4 paikkaan päivässä. Makkaroita grillattiin Narikkatorilla. Me keitimme ja jaoimme nakkeja Lauttasaaren ostarille. Pari sataa nakkia meni kaupaksi. Röllin koirakaveritkin saivat nakin.

On ollut mukava tutustua muiden puolueiden ehdokkaisiin. On otettu kuvia facebookiin demareiden, keskustalaisten ja ruotsalaisten sekä kd:läisten kanssa. Perussuomalaiset eivät ole halunneet samaan kuvaan kokoomuslaisen kanssa ja vihreillä on omat jutut.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Hyvä – paha palvelualoite?

Palvelualoitteen käyttöönottaminen merkitsee sitä, että jos yritys, järjestö, kunnan työntekijä tai jopa kuntalainen esittää uskottavan suunnitelman siitä, että se pystyy tuottamaan aloitemenettelyn piiriin kuuluvan palvelun aiempaa laadukkaammin tai edullisemmin, on kunnan vastaanotettava se ja kilpailutettava palvelu. Menettely tuntuu houkuttelevalta, koska sillä uskotaan saavutettavan laadukkaampia ja edullisempia palveluja kuin aiemmin. Näin voi ollakin, mutta aloitteiden tutkiminen ja ennen kaikkea ostopalvelun laadun seuraaminen vaatii henkilöstöä ja osaamista. Useimmiten ostopalvelusopimuksen saa se, jonka tarjous on halvin.

Viime talvi oli ennätysluminen. Lauttasaaren asuinalueelle, samoin kuin Munkkivuoressa, ei katuja aurattu eikä jalkakäytäviä puhdistettu moneen viikkoon. Saimme tietää apulaiskaupunginjohtaja Saurilta (vihr.), että lumen auraus on kaupungin tehtävä, mutta se on ulkoistettu eräälle Tuusulassa toimivalle yhtiölle. Soitin sinne. Puhelimeen vastasi mies, joka ei tiennyt edes, missä Lauttasaari on. Lumen poisto tapahtui parin viikon kuluttua. Kuka kaupungin organisaatiossa vahtii kuukausittain, viikoittain tai päivittäin, täyttyvätkö sopimuksen ehdot? Kontrollin puutteesta on ikäviä esimerkkejä esim. Ruotsista, jossa vanhuspalveluja tuottava yritys Carema säästi kustannuksia vähentämällä vanhusten vaippoja.

Palvelualoite on hyvä renki mutta huono isäntä. Esim.vanhusten hoivapalveluja pitäisi voida ostaa järjestöiltä ja yrityksiltä, joilla on kokemusta, tilat ja henkilökunta palvelun tuottamiseen. Usein pienessä hoivakodissa asuu jo vanhuksia, jotka joutuvat muuttamaan muualle, kun yritys tai järjestö häviää kilpailutuksessa. Kunnan ei pidä joutua jatkuvaan kilpailuttamisen kierteeseen. Kunnan on myös tuotteistettava omat palvelunsa ennen kuin hintavertailua on mahdollinen.

Palvelualoite on mahdollisuus ulkoistaa palveluja, mutta palveluseteli on paljon helppokäyttöisempi ostoväline esim. hoivapalveluja hankittaessa. Palveluseteli voi olla tulosidonnainen ja se antaa asiakkaalle/potilaalle valinnanvapauden. Palveluseteli ei myöskään sido kuntaa yhteen tai kahteen tuottajaan kuten ostopalvelu.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Mikä kuntavaaleissa on tärkeää?

Helsingin nykyinen valtuusto toivoo, että pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kaunainen ja mahdollisesti Sipoo) muodostaisivat yhden kaupungin,  jolloin Metropolialueen kilpailukyky paranisi. Siitä hyötyisi koko Suomi. Espoo ei missään tapauksessa suostu kuntaliitokseen ja Helsingin kokoomus ei pidä vaaleilla valittua metropolihallintoa hyvänä. Saa nähdä, mitä selvitysmiehet ehdottavat?

Helsinki yhdistää, ehkä viimeisenä kuntana Suomessa, sosiaali- ja terveystoimen yhdeksi virastoksi 1.1.2013 alkaen. Uskon sen onnistuvan, vaikka suunnitelma on rohkea.

”Sairaala, -kuntoutus ja hoivapalvelut” osasto tullaan maanantaina 1.10. kaupunginhallituksen päätöksellä jakamaan kuuteen toimistoon, jotka ovat seuraavat: Kaupungin sairaalat, Kuntoutuskeskus, Eteläinen-, itäinen-, läntinen- ja pohjoinen toimisto. Toivottavasti uusi organisaatio onnistuu tarjoamaan vanhuksille tarpeeksi hoitoa ja hoivaa. Ylikäyttöpäivät HUS:ssa tulee saada minimiin ja huonokuntoisille vanhuksilla pitää saada ajoissa hoivapaikka.

Vanhusta ei voi enää jättää asumaan yksin kotona, jos hänen kuntonsa on niin huono, että hän makaa sängyssä odottaen kotihoitajaa, eikä pääse ylös edes wc:hen. Kotona oleva vanhus saattaa olla myös niin dementti, että hän on vaaraksi itselleen ja koko talolle, kun hän voi sytyttää tulipalon asunnossaan. Kotihoitajien on ruuvattava lieden sulakkeet irti, jotta vahinkoa ei tapahdu. Tällaiset vanhukset kuuluvat turvalliseen ”vanhuuden kotiin”, jossa on apua ympäri vuorokauden.

Kuntavaaleissa on tärkeää, että kunnan peruspalvelut tulee hoidettua.

Lähetetty Oma blogi | 1 Comment

Suomessa potilastietojärjestelmät mättävät pahasti.

Muistan, miten ensimmäiset tietokoneen päätteet tulivat kirurgiselle vuodeosastolle -90-luvun alussa.  Konetta käytti vain osaston sihteeri ja osastonhoitaja. Kymmenen vuotta myöhemmin saimme digitaaliset röntgenkuvat, joita pystyttiin suurentamaan ja kääntämään haluttuun asentoon. Nyt lääkäri viettää useita tunteja päivässä tietokoneen ääressä etsien erilaista tietoa potilaistaan eri järjestelmistä. Jotain on tehtävä. Tieto pitää saada helpommin ja nopeammin.

2000-vuoden alussa teimme eduskunnassa lain sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Meille kerrottiin, että saamme valtakunnallisen arkiston ja se on valmis käyttöön 2011. Se vuosi on nyt mennyt, eikä arkisto ole valmis. Sen aikainen STM:n ”tietojohtaja” Pentti Itkonen on Eksoten johtaja Lappeenrannassa ja Sitra on aikaa sitten luopunut seuraamasta aloittamaansa projektia. Eduskunta on tehnyt Suomen potilastietojärjestelmistä kaksi tarkastusvaliokunnan selvitystä, viime kaudella ja nyt.

HUS:ssa on 20 000 työasemaa. Se käyttää potilastietojen käsittelyyn Uranus-järjestelmää, josta otettiin käyttöön uusittu U8.2 versio viime keväänä. HUS hallitus hyväksyi 7.5. kokouksessaan, että rakennetaan uusi, yhteinen potilastietojärjestelmä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen kanssa. Hinnaksi on arvioitu 350-450 miljoonaa tai koko Suomessa 1,8  miljardia? Järjestelmä voisi siis maksaa jopa kymmenen lastensairaalaa. Hankinta on ehdotettu tehtäväksi yhtenä kokonaisuutena eli monoliittina, mikä on herättänyt monissa asiantuntijoissa epäilyksiä.

Potilastietojärjestelmän uusiminen Uudellamaalla ja koko Suomessa on pelottava hanke. Jos Tieto tai Logica eivät ole tähänkään saakka pystyneet tuottamaan parempaa järjestelmää kuin nykyinen, miten ne pystyisivät siihen nyt? Eräs vasemmiston edustaja sanoi, että käytössä olevien eri järjestelmien yhteensovittamisen epäonnistuminen on tahallista. Eli IT- yritykset ovat kilpailleet keskenään, eivätkä ole voineet paljastaa toisilleen järjestelmän ”koodia”, jolloin yhteensovittaminen on tullut mahdottomaksi. Valtio on maksanut.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Eurokriisi tekee elämästämme epävarmaa.

Kun Kreikan valtionlainojen korot alkoivat nousta syksyllä 2009, uskoimme,  että euroalue tasapainottuu ja talouskasvu jatkuu, jos Kreikka autetaan omien valheidensa suosta. Toisin kävi. Apua tarvitsi Irlanti ja Portugali. Nyt myrskyn silmässä on Espanja, joka on EU:n neljänneksi suurin talous. Kansainväliset sijoittajat pelkäävät, että Espanja ajautuu maksukyvyttömäksi ja ovat myyneet sen valtion lainoja. Korot ovat nousseet ennätysnopeasti. Espanjan valtio säästää ja EKP suorittaa tukiostoja. Espanja yrittää tasapainottaa talouttaan säästämällä. Talous supistuu ja työttömyys kasvaa. Espanja on noidankehässä, jossa se voi tarvitata jopa 400 miljardia euroa tukea eli lähes koko EVM:n varannon. Toivottavasti Espanja selviää. Monet ystävämme, jotka asuvat Aurinkorannikolla, eivät raportoi huolestuttavasta kehityksestä, vaan asuvat edelleen siellä ja työlllistävät espanjalaisia.

Ylipormestari Pajunen selitti Helsingin taloutta 9.8. kun toinen tämän vuoden talousraportti ilmestyi. Lisävelkaannumme noin 200 milj euroa lisää tänä vuonna johtuen uusien asuntoalueiden rakentamisesta, mutta talous on vielä tasapainossa. Konsernitasolla pystymme kattamaan poistot kokonaan ja investoinneista 56%.

Huolestuttavaa Helsingin taloudessa on kasvavat toimintamenot. Kun viimevuonna saimme menot jotenkuten kuriin , on tämän vuoden kulutus taas noussut 5,6%, mikä on liian nopeaa tulokehitykseen verrattuna. Ylittäjiä ovat mm sosiaalivirasto ja HUS. Uskon, että sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen parantaa tilannetta vanhustenhoidossa ja perhepalveluissa. HUS ylitys johtuu siitä, että työmarkkineuvotteluissa sovitut palkankorotusrahat eivät olleet budjetoidut. Toinen syy kallistuvaan erikoissairaanhoitoon on se, että perusterveydenhoito ei vielä pysty hoitamaan kaikkia sille kuuluvia velvoitteita ja yhteistyö tarvitsee parannusta. HUS:iin pitää lähettää vähemmän potilaita perusterveydenhoidosta. Uskon, että yhteistyö paranee vielä ja HUS:n kuorma pienenee.

Lähetetty Oma blogi | 1 Comment

Toimiiko terveydenhoidon ulkoistaminen teoriassa tai käytännössä?

Päätoimittaja Reijo Ruokanen suhtautuu pääkirjoituksessaan (Talouselämä 8.6..2012) pienen Rääkkylän kunnan terveydenhuollon ulkoistamiseen innostuneesti. Hän uskoo Rääkkylän kunnanjohtajaa, joka kertoo, että palvelutaso on parantunut ja rahaa on säästynyt. Näin onkin, mutta Rääkkylä on luultavasti saanut sopimuksen kansainvälisen terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottajan kanssa ”tarjoushintaan”, jotta heille avautuisi Suomessa lisää markkinoita. Ruotsalainen tutkimus (Axelsson, Läkartidningen109;165,2012) on osoittanut, että voittoa tavoittelevissa yksityissairaaloissa kuolleisuus ja hoitokustannukset ovat suuremmat kuin voittoa tavoittelemattomissa. Henkilöstön palkkiot ja bonukset lisäävät kustannuksia yksityisessä sairaanhoidossa. Tästä on myös todisteena USA:n terveydenhoito, joka on suurimmalta osaltaan yksityistä. Se maksaa yli kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa, ja lisäksi osa kansasta on kokonaan järjestelmän ulkopuolella.

Pääkirjoitus suomii myös sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikkoa, joka vaati Suomeen suurempia kuntia ja ”leveämpiä hartioita” terveydenhoidon järjestämiseksi.  Risikko on oikeassa. Ulkoistaminen voi toimia lyhyen aikaa , pienessä mitassa, mutta kun yksityisen tuottajan kanssa tehdään 2-3 vuoden kuluttua seuraava sopimus, ovat hinnat nousseet. Oma tuotanto on lopetettu ja kunta on yksityisen palveluntuottajan armoilla. Pohjoismainen, verovaroin kustannettu terveydenhoito, jonka kunta kustantaa ja pääasiallisesti järjestää on osoittanut voimansa, mutta kunnat tai sote-alueet tulee olla asukasmäärältään 50-100 kertaa suurempia kuin Rääkkylä. Jos kunta haluaa ostaa yksityisiä palveluja, on se parasta toteuttaa palveluseteliä käyttäen. Seteli lisää potilaan valinnanvapautta, eikä sido kuntaa yhteen palvelun tuottajaan.

Yksityiset terveyspalvelut voivat Suomessa hyvin. Toimiala on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja keskittynyt muutaman kansainvälisen yritysryppään haltuun. Vuonna 2010 heidän yhteenlaskettu liikevaihtonsa oli Suomessa 2,0 miljardia euroa, joka oli 13% enemmän kuin edellisenä vuonna. Potilaita, jotka maksavat suurimman osan hoidostaan itse, on ollut riittävästi. Lisäksi Kataisen hallitusohjelman mukaan yksityisten terveyspalveluiden kela-korvaukset säilytetään, joten yksityisiä palveluja tuetaan myös verovaroin.

Terveydenhoidon ulkoistaminen saattaa toimia hyvin, mutta siitä on odotettavissa huima kustannusten nousu. Ruotsin terveydenhoito maksaa, väestömäärään suhteutettuna, jo 3 miljardia euroa enemmän kuin Suomessa ja USA:ssa kaksinkertaisesti.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Helsingin sosiaaliviraston ja terveysviraston yhdistäminen edistyy hyvin

Kun marraskuun 30 päivänä viimevuonna kaupunginvaltuusto rohkeasti päätti yhdistää Sosiaali- ja terveystoimen, jäimme odottamaan, mitä siitä oikein tulee ja onnistuuko se. Valtuustossa 6.6.2012. hyväksyimme johtosäännön ja organisaation, mutta paljon työtä on vielä jäljellä, kun henkilöt sijoitetaan oikeille paikoilleen uudessa suurvirastossa.

Onnittelen kaupunginjohtaja Laura Rätyä, muutostiimiä ja poliittisia päättäjiä, joista  seurantaryhmää koostuu,  perusteellisesta työstä ja kerta kaikkiaan nerokkaasta uuden viraston rakenteesta, joka perustuu asiakasprosesseihin eli toimintoihin. Mielestäni uusi organisaatio parantaa yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä esim. päihde- ja mielenterveystyö on samassa osastossa 2 ja vanhusten hoito on kokonaisuudessaan, käsittäen sairaalahoidon, asumisen, kotihoidon ja omaishoidon, on kokonaan osastossa 3.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa  on 13 jäsentä ja lisäksi kokoontuu 3 jaostoa. Lautakunnan tärkein tehtävä on huolehtia sovitun budjetin toteutumisesta. Kun palvelusetelikäytäntöä ei voitu vakinaistaa, lautakunta ei määrää palvelusetelin käytöstä ja suuruudesta, vaan vanha käytäntö säilyy. Kolmen kliinisen osaston lisäksi organisaatiossa on 3 hallinto- ja tukipalveluosastoa. .

Virastopäällikön virka pannaan ulkoiseen hakuun, mutta myös talon sisältä voi löytyä tähän erittäin vaativaan tehtävään sopiva henkilö.

Yksitoista osastopäällikkötasoista virkaa lopetetaan, mutta ketään ei irtisanota. Tänä kesänä ja alkusyksystä on tehtävä vaativa palapeli siitä, mihin tehtävään kukin henkilö siirtyy vai jatkaako hän entisessä asemassaan. Suurin osa henkilöstöstä jatkaa kuten ennen, joten ei ole mitään syytä huoleen.

Kiitos tähänastisesta hienosta työstä ja toivotan hyvää jatkoa ja intoa. Kuljemme parempaan päin ei huonompaan.

Lähetetty Oma blogi, Uncategorized | Kommentoi

Palveluseteli ei kelpaa Helsingin demareille, vihreille eikä tietenkään vasemmistolle.

Palvelusetelilaki astui voimaan syksyllä 2009. Sosiaali- Ja terveyspalveluja on helpompi ostaa setelillä kuin ostopalveluna, jossa palvelun tarjoajat pitää kilpailuttaa muutaman vuoden välein. Tarjouspyynnön laatuvaatimuksia on vaikea määrittää, jolloin suuret kansainväliset toimijat, juristi-armeijoineen voittavat kaikki kilpailutukset ja pienet yritykset sekä järjestöt joutuvat väistymään sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelusetelin vastaanottavia tuottajia ei tarvitse kilpailuttaa. Kunta laatii luettelon niistä toimijoista, jotka ottavat maksuksi palvelusetelin ja potilas/asiakas valitsee itselleen sopivan tuottajan. Potilas saa kieltäytyä setelistä ja hyväksyä vain kunnan tarjoaman hoidon. Potilaan omavastuuosuus on yleensä hieman suurempi kuin asiakasmaksu, jonka hän suorittaisi saadessaan hoidon kunnan omassa terveyskeskuksessa. Kätevää.

Palvelusetelin käyttö sopii erinomaisesti esim. suunterveydenhoidon palveluiden ostamiseen. Helsingin Terveyskeskus on jakanut jo 10 000 seteliä hammaslääkäreiden hoitoon, ja toimintaa voidaan laajentaa, jos omat hammashoitolat eivät pysty hoitamaan kaikkia potilaita. Sosiaalivirasto on käyttänyt palveluseteliä lapsiperheiden kotipalvelun ostamiseen, vammaisten henkilökohtaiseen apuun, omaishoitajien lomitukseen ja vanhusten palveluasumiseen.

Vasemmiston ja sosiaalidemokraattien valtuutetut ja osa vihreiden edustajista eivät voineet hyväksyä palvelusetelikäytännön vakinaistamista Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa 9.5 pidetyssä valtuuston kokouksessa, vaan halusivat jatkaa kokeilua (?). Palveluseteliä vastustaneet eivät ehkä ymmärrä, että seteli on paljon parempi vaihtoehto kuin ostopalvelu. Nämä samat valtuutetut vastustavat montaa muutakin uutta asiaa kuten täydennysrakentamista, joukkoliikennekatua, taidemuseon rakentamista. Heidän mielestään mikään ei saa muuttua. Helsinki rakentaa 2025 mennessä asunnot 100 000 uudelle asukkaalle. Heille kaikille pitää olla työpaikka ja palvelut tulee järjestää. Uusia toimintatapoja tarvitaan ja lisää innovaatioita.

Lähetetty Oma blogi | 3 Comments

Paula Risikko takaisin peruspalveluministeriksi.

Terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat toivovat, että ministeri Paula Risikko jatkaisi peruspalveluministerinä. Paula on osaavin ja aktiivisin ministeri STM:ssä pitkään aikaan. Hän sai aikaan 2007-2011 kymmeniä lakiesityksiä, joista merkittävin oli terveydenhuoltolaki. Se astui voimaan 1.5.2011. Sitä täydentämään tarvitaan terveydenhuollon järjestämis- ja rahoituslakeja, jotka liittyvät Henna Virkkusen tarmokkaasti ajamaan kuntauudistukseen. Liikkuvaan junaan hyppääminen ei näytä onnistuvan, joten Paulan tulee saada jatkaa peruspalveluministerinä tai sitten yhdistetään molemmat STM:n ministerin pestit ja Paula hoitaa kummatkin.

Paula Risikko kirjoitti myös vanhuspalvelu- eli ikälain. Se oli vain viimeistelyä varten valmis 2011, joten se tulisi saada voimaan siinä muodossa, että kuntien rahat riittävät sen toteuttamiseen. Nykyinen peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardson toi oman luonnoksensa tällä viikolla. Siinä on yksi yhteen samat asiat lain kuin Risikon vuoden takaisessa esityksessä, eikä siinä ole henkilöstömitoituksia.Vain ikärajat puuttuvat, mitä en pidä ongelmana. Uusi luonnos on lähdössä lausuntokierrokselle, vaikka samat tahot ovat lähettäneet jo 127 lausuntoa viime vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Lähetetty Oma blogi | 1 Comment