Hyvää ja edullista terveydenhoitoa.

Usein kuulee valituksia, että julkinen terveydenhoito ei toimi ja mm.tekonivelleikkaukseen pitää jonottaa. Elektiivisiä eli suunniteltuja leikkauksia, kuten lonkan tai polven tekonivel, ei pidä rynnätä tekemään heti, kun diagnoosi on varmistettu. Yleensä potilas valitsee itselleen sopivan ajankohdan ja leikkausindikaatio eli sen tarve varmistuu muutaman kuukauden odotuksen aikana. Yksityiset silmäsairaalat ovat tehneet paljon turhia eli liian aikaisia kaihileikkauksia, kun odotusaikaa ei ole ollut ja sairaala on halunnut varmistaa maksavan asiakkaan itselleen.

Julkinen terveydenhoito on Suomessa hyvin edullista, vain 8,9 % BKT:stä, kun se Saksassa on yli 11 % ja USA:ssa 18. HUS:n 2012 vuosikertomuksesta käy ilmi, että erikoissairaanhoito meillä on kaikista yliopistosairaaloista edullisinta (866 eur/asukas), kun muut maksavat keskimäärin 944 eur/asukas.

Väitetään, että Suomessa on suuret väestöryhmien väliset terveyserot. HUS tarkastuslautakunta selvitti erikoissairaanhoidon käyntejä alueellaan ja totesi, että alemmissa tuloryhmissä oli enemmän käyntejä kuin ylemmissä. Kaikkein alin tuloryhmä käytti kuitenkin vähiten sairaanhoitoa HUS-alueella. Sairastuminen ja hoidon laiminlyönti johtunee siis köyhyydestä ja epäterveellisistä elintavoista enemmän kuin terveydenhoidon tarjonnasta ja laadusta.

HUS-alueella ensihoito keskitettiin huippuosaaviin käsiin tämän vuoden alussa. Se maksaa vain 20 eur per asukas. Elinsiirtoja tehtiin HUS:ssa 310 kpl ja syövänhoidossa on maailman parhaimmat tulokset. Mitä enemmän HUS:n tilinpäätöstä 2012 lukee, sitä vakuuttuneempi on ”suuruuden ekonomiasta” ja suomalaisesta huippuosaamisesta terveydenhoidossa.

Yksityisten terveyspalveluiden tarjonta kasvaa suurissa kaupungeissa. On veronmaksajan etu, että osa kansalaisista käyttää niitä, maksaa itse ja tyytyy pieneen kela-korvaukseen. Korvauksen voi poistaa, mutta kuka ottaa vastuun siitä, etteivät tuhannet potilaat silloin hakeudu julkiseen terveydenhoitoon? Kustannukset nousevat varsinkin suurissa kaupungeissa, joissa yksityisiä palveluja käytetään runsaasti. Parasta olisi antaa kela-korvausten vähitellen hiipua alas, jotta yksityiset maksulliset palvelut säilyttävät suosionsa.

Yksityiset sairaanhoitovakuutukset ovat myös veronmaksajan etu. Vakuutusyhtiöt tarjoavat edullisia vakuutuksia niin kauan, kuin ne eivät joudu suuriin korvauksiin. Vähitellen ne joutuvat nostamaan vakuutusmaksuja, jolloin kansalaisten halukkuus ostaa niitä vähenee. Potilaat palaavat julkisen terveydenhuollon piiriin, jolloin sairaanhoito tulee organisoida mahdollisimman tehokkaasti. Siihen meillä on Suomessa hyvät mahdollisuudet.

Hyvää kesää

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Politiikka popularisoituu

Helsingin edellinen kaupunginvaltuusto kielsi maailmankuulujen arkkitehtien Herzog-Meuron piirtämän ristihotellin rakentamisen Katajanokalle ja samoin Guggenheimmuseon tulon Helsinkiin. Nykyinen valtuusto ei voinut hyväksyä Tornihotellia Jätkäsaareen. Useimmat kielteiset kommentit valtuuston kokouksissa perustuivat siihen, että uudet rakennukset ”häiritsevät” nykyisiä asukkaita. Onko tämä muuta kuin populismia?

En tiedä, ottivatko aikaisemmat valtuustot enemmän vastuuta Helsingin taloudesta kuin me, vai ovatko he toimineet samoin. Me kosimme äänestäjiä tarjoamalla lisää palveluja jopa niille, jotka itse voisivat niistä maksaa (terveyskeskusmaksun poisto). Me rakennamme kymmeniä tuhansia asuntoja Helsingin rannoille, mutta emme mieti, mitä työpaikkoja heille tarjotaan. Olemme suuren Venäjän ja Pietarin naapuri, jossa on paljon nähtävää ja potentiaalisia matkailijoita, mutta kiertävätkö turistit Helsingin, kun täällä ei ole mitään nähtävää?

Kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Terhi Koulumies kirjoittaa HS mielipiteessä 17.5., että Helsingin pitäisi keskittyä HUS Lastensairaalan rakentamiseen. Lastensairaalan uudisrakennus tarvitaan, mutta tuo investointi ei ole kovin edullinen Helsingin kannalta. Hankeselvityksen mukaan sairaala tulee keskittymään HUS ulkopuoliseen ja ulkomaiseen kysynnän kasvuun. Teho-osaston hoitopäivistä 60% on ulkokuntaisia potilaita ja hoitopäivistä 30%. Helsingin osuus HUS toimintamenoista on nyt vain 35 %, joten Lastensairaala ei ole Helsingin sairaala. Sairaanhoito ei ole mikään hyvä bisnes, sillä tuotteet myydään omakustannushintaan. Jos tulevat pääterveysasemamme pitävät myös iltavastaanottoja, voimme hoitaa ainakin osan helsinkiläisiä lapsiamme päivystyksenä lähempänä kotiaan omalla terveysasemalla, eikä heidän tarvitse jonottaa Lastensairaalan päivystyksessä. On oikein, että valtio rahoittaa Lastensairaalaa ja siihen käytetään myös kansan karttuisaa kättä.

Helsingin lyhyen tähtäimen strategia on juuri laadittu, mutta miten me saamme tänne ulkomaisia investointeja, vientituloja, työpaikkoja ja rahaa laajentuvia palveluja varten, jos vastuu taloudesta puuttuu?

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Palveluseteli vai vapaa valinta.

Ruotsissa on toteutettu 2007 lähtien perusterveydenhoidon uudistus, jossa potilaalle on annettu oikeus valita palveluntuottaja, yksityinen tai julkinen. Suomessa vapaa valinta astuu voimaan ensivuoden alusta, mutta se ei koske mahdollisuutta valita yksityistä toimijaa. Meillä yksityisiä lääkäripalveluja, fysioterapiaa ja tutkimuksia tuetaan kelakorvauksin. Kunta voi myös myöntää asiakkaalle/potilaalla yksityisen palvelun ostoon palvelusetelin, joka mielestäni hyvin vastaa ruotsalaista ”fritt val”.

Monet kokoomuslaiset ovat esittäneet, että myös meillä tulisi heti siirtyä ruotsalaiseen vapaaseen valintaan. Kannattaa panna jäitä hattuun, sillä ruotsalainen terveydenhuolto on muutaman miljardin kalliimpaa kuin meillä (Ruotsissa 9,5% BKT:stä ja meillä 8%). Tämä johtuu osaltaan siitä, että meillä potilas maksaa hoidostaan 20% kustannuksista, mikä on paljon ja johtuu siitä, että suomalaiset potilaat käyttävät runsaasti yksityisiä palveluja, jotka he maksavat pääosiltaan itse. Varsinkin helsinkiläiset menevät mielellään yksityiselle lääkärille, mikä on eduksi meille veronmaksajille. Potilaalle ei pidä oikopäätä antaa oikeutta mennä hoitoon minne haluaa, sillä se lisää kustannuksia, eikä meillä ole organisaatiota (Ruotsissa Landstinget), joka ankarasti seuraa ja sääntelee potilaiden ostoja.

Suomessa on voimassa palvelusetelilaki (1.8.2009 lähtien). Se hyväksytään Helsingissä vakinaiseen käyttöön ensi vuoden alusta. Seteleitä on koekäytetty menestyksellisesti mm. hammashoidossa ja kotipalveluissa. Niiden käyttö voidaan tarvittaessa laajentaa myös perusterveydenhoidon käynteihin. Kun Espoossa on vaikea päästä terveysasemalle lääkäripulan takia, mikseivät he käyttäisi palveluseteliä? Helsingissä terveysasemien lääkärinvirat ovat täynnä.

Jos lakia perusterveydenhoidon vapaasta valinnasta ( Fritt val i vård och omsorg) suunnitellaan Suomessa, on tarkkaan punnittava seuraukset, ettei käy kuten elinkeinoverouudistuksessa, joka välittömästi päätöksen jälkeen jouduttiin korjaamaan. Sen sijasta kannattaa laajentaa palvelusetelin käyttöä, joka vastaa Ruotsin lakia siinä, että kunta laatii listan palvelujen tuottajista ja potilas valitsee.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Vanhuuskuolema.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim järjestää Hanasaaressa konsensusseminaarin aiheena ”vanhuskuolema”. Odotan innolla, mikä on lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden mielipide eutanasiasta eli tarvitsemmeko lainsäädäntöä, joka sallii parantumattomasti sairaan ihmisen elämän lopettamisen ja kuka eutanasian toteuttaa.

Olen lääkärinurani aikana nähnyt monen ihmisen kuolevan, eikä kukaan ole tarvinnut aktiivista kuolinapua. Maallikot puhuvat usein ”passiivisesta eutanasiasta”, jolla tarkoitetaan hyödyttömien hoitojen lopettamista. Tämä on lääkärin työhön kuuluvaa hoitoa, eikä se ole eutanasiaa. Toivottomasti sairaalta potilaalta voidaan lopettaa antibiootit tai hänelle ei enää tehdä ei-vaikuttavia toimenpiteitä. Potilas yleensä liukuu pois. Omaiset saattavat olla hoitavan lääkärin kanssa samaa mieltä tai sitten he pyytävät jatkamaan vielä hoitoa. Harvoin potilas itse pystyy enää siinä vaiheessa lausumaan mielipidettään. Tällaisessa tilanteessa edellytetään lääkäriltä suurta kokemusta ja empatiaa, jotta hoidon lopettaminen tapahtuu oikein ja oikeaan aikaan.

En pidä oikeana, että kävelevät, esiintyvät herrasmiehet, joilla on parantumaton tauti, pyytävät eutanasiaa. Heillä on mahdollisuus itsemurhaan, mutta eutanasiasta puhuminen heidän kohdallaan on ennenaikaista.

Toivon, että konsensuskokous ei päädy suosittelemaan eutanasian laillistamista, eikä ainakaan lääkäriä velvoiteta sitä toteuttamaan. Saattohoitoa on kuitenkin kehitettävä, niin että jokaisella on oikeus arvokkaaseen, kivuttomaan kuolemaan.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Alueellistaminen on hyödytöntä ja jopa haitallista.

Vanhasen hallituskaudella 2003-2011 ja sitä ennen päätettiin siirtää 4000-8000 valtion työpaikkaa pois pääkaupunkiseudulta. Onnistuttiin hajasijoittamaan 4000 työpaikkaa. VATT on nyt osoittanut (8.3.2013 Heikki Pursiainen), että alueellistaminen ei ole aiheuttanut näkyviä vaikutuksia aluetalouteen työpaikkoja saaneilla seuduilla. Väittäisin päinvastoin: paljon hiljaista tietoa on hävinnyt, paljon murhetta on aiheutettu perheille ja monet väkisin alueellistetut laitokset rämpivät edelleen epätietoisuudessa.

2003-20011 eduskuntakaudella kokoomus oli oppositiossa. Yritimme taistella kaikin voimin keskustan hajasijoitus-intoa vastaan. Pahin manööveri oli Lääkelaitoksen ”siirto” Kuopioon. Pääjohtaja Hannes Wahlroos oli luonut Lääkelaitoksesta erään Euroopan merkittävimmistä lääkeasian osaamiskeskuksesta. Se oli juuri saanut uudet tilat Mannerheimintieltä. Työntekijöitä oli 130. Heistä suurin osa oli korkeasti koulutettuja huippuosaajia. Juuri kukaan ei halunnut siirtyä Savoon, ei ainakaan heidän perheenjäsenensä. Kuopion kaupunginjohtaja kävi esiintymässä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja tarjosi huippuasuntoja ja tiloja laitokselle. Tiloja ei kuitenkaan ollut. Hän sanoi, että Kuopiossa on tarpeeksi alan osaajia, jos työntekijät eivät siirry Helsingistä. Kymmeniä asiantuntijoita erosi ja yhteydet Lontoon EU- lääkevirastoon katkesivat. Fimean toiminta jatkuu suurimmaksi osaksi Helsingissä.

Kuka on laskenut, kuinka paljon kustannuksia ja kärsimystä Lääkelaitoksen siirto väkisin on aiheuttanut? Politiikka on raakaa.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää.

Valtiovarainministeriö asetti työryhmän arvioimaan valtion ja kuntien tehtävien jakoa, miten tehtäviä voidaan vähentää, ohjata, tehdä laatu ja kustannukset läpinäkyviksi ( www.vm.fi/julkaisut).

1930 luvulle tullessa oli vain 16 tehtävää. 1940-luvulla tuli 9 lisää, kuten terveydenhoitolautakunta. Nykyisistä 535 tehtävästä suurin osa on tullut STM:stä 194 kpl . Tehtävät lisääntyivät etenkin 1990-luvulla, jolloin tuli 134 uutta tehtävää, 2001-10 annettiin 107 lisää.
1960-luvulla perusopetuksessa eli kansakoulussa oli ennätykselliset 626 000 lasta ja 27 500 opettajaa. Nyt on 540 000 lasta ja 40 000 opettajaa, 6600 erityisopettajaa, 8000 kouluavustajaa ja 1500 psykologia tai koulukuraattoria. Ei ihme, että pisa-tulokset syntyvät!
Kuntien henkilöstö on nyt noin 440 000. Se lisääntyi rajusti 1980-luvulla, kun valtio maksoi osuuden jokaisesta työntekijästä. Kunta sai samalla työntekijältä verotulot, joten kannatti palkata lisää väkeä joka vuosi. Nyt valtionosuudet ovat laskennallisia eikä korvamerkittyjä, joten lisäämällä väkeä valtionosuuksia ei enää voi lisätä.

Kunnalle kallein menoerä on erikoissairaanhoito (5 mrd), toiseksi kallein perusopetus (4,2 mrd) ja kolmanneksi vanhusten ja vammaisten hoito (2 mrd). Mistään näistä ei voi tinkiä, sillä terveydenhoito on Suomessa edelleen halpaa ja hyvää muihin OECD-maihin verrattuna. Päinvastoin kustannukset tulevat nousemaan, kun kansa vanhenee, hoidot paranevat ja vaatimukset lisääntyvät. Lapsia on Suomessa aina opetettu parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Hyvä Suomi ja hyvinvointiyhteiskuntamme!

Kansalaisten omavastuuta terveytemme säilyttämiksi pitäisi lisätä, mutta miten? Toimeentulotuen perusosan ja omaishoidon tuen maksatus pitäisi siirtää Kelalle, mutta mistä rahat?

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Otetaan Keskustatunneli keskusteluun?

Meillä lauttasaarelaisilla on kasvava ongelma. Emme pääse ulos saareltamme, sillä Porkkalankadun ja Itämerenkadun kaupungin puoleinen pää sekä Ruoholahden silta ruuhkautuvat pahasti useita kertoja päivässä. Mechelininkadun eteläpää eli Länsilinkki tulee pian olemaan Helsingin ruuhkaisin paikka. Länsimetro on käytössä vasta 2016 vuoden alusta, ja sillä ei pääse pohjoisen suuntaan.

Jätkäsaareen tulee 16 000 asukasta ja 6000 työpaikkaa. Kaksi raitiovaunua kuljettaa nyt ihmisiä Jätkäsaaren niemelle ja pois, mutta se ei riitä Länsisataman syöttämälle liikenteelle. Länsisataman kautta kulki viime vuonna Tallinnaan 7,3 miljoonaa matkustajaa ja 2,8 miljoonaa tonnia tavaraa. Liikenne kasvaa 8,3 miljoonaan matkustajaan ja 4 miljoonaan tonnin tavaraa 2020 luvulla. Myös Pietarin liikennettä kasvatetaan 1 miljoonaan matkustajaan. Risteilymatkustajia kulki Hernesaaren laivalaitureiden kautta 400 000 ja lisää laitureita rakennetaan niin, että Länsisatamasta lähtee tai sinne saapuu 3 alusta tunnissa. Eräs taksikuski kertoi, että laivamatkustaja ei käytä ratikkaa, koska hänellä on paljon tavaraa. Hän haluaa taksin. Miten taksit ja bussit ja rekat tulevat tai poistuvat Länsisatamasta? Miten ihmiset poistuvat Lauttasaaresta itään päin? Tarvitaan keskustatunneli, joka oli yleiskaavassa 2007, mutta kaupunginhallituksen enemmistö, paitsi kokoomus, keskeytti sen suunnittelun 2008 ”ympäristösyistä ?”

Nyt kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava sanoo, että Keskustatunneli on ympäristöteko, sillä se purkaa ruuhkat! Se kulkisi Länsiväylältä Sörnäisten rantatielle. Siinä olisi 3-4 ulostuloa kaupungin alta ja yhteys maanalaisiin pysäköintiluoliin. Se purkaisi Töölön lahden ruuhkaista liikennettä Mannerheimintielle. Se mahdollistaisi kävelykeskustan, koska kaikki jakeluliikenne voidaan saada maan alle.

Keskustatunnelin kautta kulkisi 50 000 autoa päivässä. Se tulisi maksamaan 500-700 miljoonaa, mutta Rautava sanoo, että tulisi harkita voidaanko tunneli rakentaa ”public- private” periaatteella, jolloin rakentaja olisi joku muu kuin kaupunki. Tunnelissa perittäisiin käyttömaksu (3-5 euroa kerta, vähintään 50 milj/v), jolla kerättäisiin rakennuskustannukset takaisin.

Helsinki on poikkeuksellinen pääkaupunki, kun se on avomerelle työntyvällä niemellä ja saarilla. Meillä on mahdollisuus houkutella laivamatkustajia ja tarjota asukkaillemme merinäköala ja luontoelämyksiä, mutta liikenteellisesti Helsingin niemi on haastava. Tarvitsemme keskustatunnelin, joka ratkaisee Lauttasaaren, Länsisataman ja Töölönlahden liikenneongelman ja vähentää co2 päästöjä.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Hybris eli ylimielinen itsetunto.

Antiikin Kreikassa jumalat rankaisivat, jos ihminen osoitti hybristä, eli liikaa ylpeyttä.

Professori Pertti Mustajoki esitteli Lääkäripäivillä 2013 potilasvahinkoja ja kertoi, että vahinko voi sattua kenelle tahansa etenkin, jos ei ole varuillaan. Potilasturvallisuus on verrannollinen lentoturvallisuuteen eli molemmat ovat korkean riskin toimintaa, joka vaatii korkeaa osaamista ja hyvää johtamistaitoa. Kaikki toiminnan vaiheet on tarkistettava.

Jos vaaratilanne sattuu, ei pidä etsiä syyllistä vaan syytä tapahtumaan. Tärkeää on, että virheet paljastuvat, joten jokaisesta vaaratilanteesta on tallennettava ”potilasturvallisuusilmoitus”. Siinä ei ole potilaan nimeä, mutta selkeä ja lyhyt esitys tapahtuneesta. Mustajoki totesi, että vahinkojen syillä ja seurauksilla ei ole lineaarista yhteyttä toisiinsa. joten” kukkapurkki voi pudota ikkunalaudalta jonkun päähän tai sitten ei”. Lääkevahinkoja voi estää esim. toistamalla määräys, kuten armeijassa.

Suomessa on pohjoismaiden tehokkain ja paras sairaanhoito, joten vaaratilanteet ovat harvinaisia, mutta yksikin on liikaa potilaan kannalta. Vaativien hoitojen keskittäminen lisää osaamista ja turvallisuutta, joten toivoisi, että terveydenhoidon organisaatiouudistus Suomessa johtaisi tulokseen.

Kokoomuslaisia on joskus syytetty hybriksestä eli ylimielisyydestä. Itse koin ”jumalten rangaistuksen”, kun olin selvinnyt liukkaalta Mannerheimintieltä sisäkengillä Skannon myymälään sisään. Alakerrassa, marmorilattialla kaaduin suoraan selälleni märällä lattialla. Huomio oli herpaantunut, enkä osannut odottaa liukasta kohtaa lattiassa.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Turha joukko

Suomessa on miljoona kansalaista yli 65-vuotiaita eli viidesosa. Poliittiset johtajamme ovat pääasiassa 30-45 -vuotiaita eli lapsiemme tai lastenlapsiemme ikäisiä. Paavi on 85 ja Silvio Berlusconi 75 (toivottavasti viimemainittu ei palaa valtaan). Suomessa ikääntynyt väestö eli vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevat kansalaiset eivät juuri osallistu työelämään tai päätöksentekoon, vaikka suurin osa alle 85-vuotiaista on hyväkuntoisia ihmisiä, joilla on paljon hiljaista tietoa ja osaamista. Sinnittelemme pienenevällä eläkkeellä, jota kutistuva työikäinen väestö maksaa, vielä 30 vuotta. Aluksi pelaamme golfia ja matkustelemme muiden maksamilla eläkerahoilla, mutta eläke kutistuu vähitellen, eikä lopulta ole enää varaa matkustaa. Kun raihnainen vanhuus tulee, etsimme turvallista vanhuudenkotia, jota ei ole tarjolla. Jäämme yksin kotiin dementtinä ja liikuntakyvyttömänä. Eläkeikää ja eläköitymistä tulisi siirtää paljon pitemmälle, jotta ehtisimme turvata vanhuutemme myös omalla rahalla. Tähän ei kuitenkaan tarjota mahdollisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, joka on käsittelyssä eduskunnassa, määrää kunnan vanhusneuvoston toimintaedellytysten parantamisesta. Kunnan tulee laatia yhdessä vanhusneuvoston kanssa suunnitelma ikääntyneen väestön palveluiden kehittämisestä ja niiden riittävyydestä kunnassa. Toivottavasti vanhusneuvostot onnistuvat tässä tehtävässään, vaikka julkista rahaa ei ole riittävästi.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Sopiiko tornihotelli Jätkäsaareen?

Kaupunkisuunnitteluvirasto on suunnitellut Jätkäsaaren rantaan 33-keroksista, 110 metriä korkeaa kongressihotellia. Hotellin rakennuttaja olisi sama norjalainen miljonääri, joka sai Helsingin poliittisilta päättäjiltä rukkaset Katajanokan hotellihankkeessa. Nousevatko samat poliitikot ja arkkitehdit vastustamaan Jätkäsaaren hanketta, jotka vastustivat Katajanokan hotellia ja Guggenheim museota? Tornihotellia voi olla jopa vaikeampi hyväksyä kuin Katajanokan hanketta, sillä merellinen Helsinki on kansallismaisemaamme, jota ei monen mielestä saisi muuttaa. Se on kuitenkin jo muuttunut, kun Jätkäsaareen kohoaa massiivisia kerrostaloja ja maailman suurimmat risteilijät vierailevat Länsi-satamassa.

Helsinki tarvitsee vetovoimatekijöitä. Kuten kaupunginjohtaja Pajunen on sanonut: matkailu on tärkeimpiä ”vientiartikkeleitamme”. Jokainen kongressivieras jättää Suomeen 1000-2000 euroa ja päivävieras 80 euroa. Risteilyalusmatkustajia on tänä vuonna 400 000, mutta luku voidaan nostaa 600 000:een. Länsi-satamasta lähti tai saapui 7.350 000 matkustajaa ja miljoona autoa vuonna 2011. Helsingillä on siis potentiaalia lisätä matkailutuloja.

Tornihotellia pidetään ”orpopiruna” tai ”torahampaana” Helsingin siluetissa. Sen arvellaan luovan epäedullisia varjoaja Jätkäsaaren päälle ja lisäävän tuulia. Hotellin asukkaat aiheuttavat liikenneruuhkia, vaikka sieltä poistuu tai tulee vain 650 ihmistä päivässä. Länsiterminaalista vastaavasti poistuu tai sinne tulee 15 000 matkustajaa päivässä. Liikenne on jo nyt ja tulevaisuudessa suuri ongelma Jätkä- ja Hernesaaressa. Ratikkaliikenne ei ollenkaan riitä tyydyttämään tarvetta varsinkin, kun Jätkäsaaren kerrostalot asutetaan. Eräs taksikuskikin sanoi, että laivamatkustaja ei käytä ratikkaa, vaan haluaa taksin, kun hänellä on kantamuksia. Taksit eivät pääse Länsisataman, eikä sieltä pois nytkään. Miten Länsi-Helsingin liikenne saadaan toimimaan?

Tornihotelli on tärkeä hanke, eikä sen kimppuun pidä käydä hampaat irvessä, vaan kuulla asiantuntijoita ja kansalaisia.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi