Biopankkilaki eduskunnan käsittelyyn

Keskiviikkona 13.1.2010 oli eduskunnan täysistunnossa lähetekeskustelussa biopankkilaki. Pidin keskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa herra puhemies! Biopankkilaki on kauan odotettu, ja olemme nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hyvin iloisia siitä, että saamme sen käsittelyymme.

Tällainen biopankkilaki on olemassa jo Ruotsissa, missä laki tuli voimaan vuonna 2002, ja Norjassa, missä se tuli voimaan vuonna 2003. Virossa on hyvin mielenkiintoinen tilanne sikäli, että virolaiset kartoittavat koko kansansa geenistön. Se on erittäin mielenkiintoinen projekti, ja se varmasti vie geenitutkimusta eteenpäin. Tällainen ei varmaan olisi Suomessa ollut mahdollista, sillä suomalaiset eivät olisi siihen suostuneet.

Biopankkeihin siis kerättäisiin ihmisperäiset näytteet tutkimusta ja kehitystyötä varten. Suomessa on erinomaiset potilasrekisterit, kuten syöpärekisteri, epämuodostumarekisteri jne., jotka luovat hyvän pohjan biologisten näytteiden tutkimukselle sekä prospektiivisesti että retrospektiivisesti.

Biopankkilakiin liittyy monia muita lakeja. Se liittyy perustuslakiin, potilasrekisterilakiin, lakiin lääketieteellisestä tutkimuksesta, henkilötietolakiin, julkisuuslakiin, arkistointilakiin, Thl-lakiin jne. Myös Euroopan neuvosto on antanut runsaasti suosituksia biopankkilain säätämisestä.

Biopankin voi perustaa julkisen yhteisöt, joita mielestäni pitäisi olla suomalaiset yliopistosairaalat ja ehkä jotkut suuret keskussairaalat. Myös eräät lääketehtaat yksityispuolella haluavat mahdollisesti pitää oman rekisterinsä ja kerätä biologisia näytteitä. Asiasta ei ole vielä täysin sovittu, mutta lain mukaan se on mahdollista.

Pankeilla tulee olla näyte- ja tietorekisteri, suostumusrekisteri ja koodirekisteri, koska kaikkien potilaiden henkilötietoja ei voi saada rekisteriin, ei ainakaan ilman potilaan lupaa.

Biopankkilakia on hiottu kovasti, ja viime syksynä eräät merkittävät suomalaiset tutkijat epäilivät sitä, että biopankit syntyvät niin hitaasti, että tulee vaikeuksia saada biologisia näytteitä tutkimuksen käyttöön. He myös epäilivät, että biopankit eivät tule toimimaan moneen vuoteen. Tutkijat haluavat, että säilytetään vielä Valviran mahdollisuus antaa lupa biologisten näytteiden käyttämiseen, vaikka lain voimaantulolle on annettu aikaa vuoden 2012 alkuun, ja siirtymäaikaakin pankkien perustamiseen vielä 5 vuotta lisää eli vuoteen 2017.

Onneksi ministeri Risikko reagoi positiivisesti tutkijoiden huoliin, ja nyt hallituksen esityksessä on säilytetty 21 a §, joka mahdollistaa sen, että hyvin merkittäviä tutkimuksia varten voi näytteitä edelleen saada Valviran luvalla. Kysynkin siis ministeriltä, uskotteko nyt, että nämä tutkijat saavat näytteensä toiveidensa mukaisesti?

Uskon, että biopankkilaki tulee toimimaan hyvin, mutta vie useita vuosia, ennen kuin kaikki materiaalit ovat siirtyneet näihin biopankkeihin ja valtakunnalliseen biopankkirekisteriin.

This entry was posted in Oma blogi. Bookmark the permalink.

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>