Vanhuuskuolema.

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim järjestää Hanasaaressa konsensusseminaarin aiheena ”vanhuskuolema”. Odotan innolla, mikä on lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden mielipide eutanasiasta eli tarvitsemmeko lainsäädäntöä, joka sallii parantumattomasti sairaan ihmisen elämän lopettamisen ja kuka eutanasian toteuttaa.

Olen lääkärinurani aikana nähnyt monen ihmisen kuolevan, eikä kukaan ole tarvinnut aktiivista kuolinapua. Maallikot puhuvat usein ”passiivisesta eutanasiasta”, jolla tarkoitetaan hyödyttömien hoitojen lopettamista. Tämä on lääkärin työhön kuuluvaa hoitoa, eikä se ole eutanasiaa. Toivottomasti sairaalta potilaalta voidaan lopettaa antibiootit tai hänelle ei enää tehdä ei-vaikuttavia toimenpiteitä. Potilas yleensä liukuu pois. Omaiset saattavat olla hoitavan lääkärin kanssa samaa mieltä tai sitten he pyytävät jatkamaan vielä hoitoa. Harvoin potilas itse pystyy enää siinä vaiheessa lausumaan mielipidettään. Tällaisessa tilanteessa edellytetään lääkäriltä suurta kokemusta ja empatiaa, jotta hoidon lopettaminen tapahtuu oikein ja oikeaan aikaan.

En pidä oikeana, että kävelevät, esiintyvät herrasmiehet, joilla on parantumaton tauti, pyytävät eutanasiaa. Heillä on mahdollisuus itsemurhaan, mutta eutanasiasta puhuminen heidän kohdallaan on ennenaikaista.

Toivon, että konsensuskokous ei päädy suosittelemaan eutanasian laillistamista, eikä ainakaan lääkäriä velvoiteta sitä toteuttamaan. Saattohoitoa on kuitenkin kehitettävä, niin että jokaisella on oikeus arvokkaaseen, kivuttomaan kuolemaan.

This entry was posted in Oma blogi. Bookmark the permalink.

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>