Suomalaiset, Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansa

Järjestin eilen Helsingin Aleksanterinkadulla olevassa Valkoisessa Salissa yleisötilaisuuden aiheena “terveydenhuolto ja seniorikansalaiset”. Yleisöä oli n. 250 henkeä, mikä on todellinen ennätys! Kiitän Esko Riihelää, joka juonsi tilaisuuden, ylipormestari Eva-Riitta Siitosta ja Senioriliiton puheenjohtaja Jouni Mykkästä sekä eläkeläinen yrittäjä Leena Johansson-Rengeniä paneliin osallistumisesta. Kiitän tukiryhmääni erinomaisesta aktiivisuudesta ja “pääsylippujen” jakamisesta. Kiitos Capital Cateringille ja hovimestari Timo Lötjöselle. Kiitos kukkakauppias Petri Motarille.

Pidin seuraavan esitelmän:

Suomalaiset ovat Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansa, koska suuret ikäluokat (1944-1955 syntyneet) jäävät tällä vuosikymmenellä eläkkeelle. Vuoteen 2035 mennessä yli 65-vuotiaita on puolet työikäisten määrästä ja yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti.Nyt syntyvä tyttö elää todennäköisesti 100-vuotiaaksi. Suomalaisten vanhushuoltosuhde heikkenee nopeasti. Nyt se on Helsingissä vasta 16 %, mutta monissa Itä-Suomen kunnista 30 tai jopa 50 %. Helsingissä vanhushuoltosuhde nousee 2020-mennessä 26 %:iin. Vanhimmat Helsinkiläiset elävät Munkkiniemessä, Töölössä ja keskisessä suurpiirissä. Nuoria on enemmistönä ainoastaan Viikin tiedepuiston alueella ja Santahaminassa.

Väestön ikärakenne on epäedullisempi, kuin koskaan aiemmin koko historiamme aikana. Samanaikaisesti julkisen sektorin kestävyysvaje on 3-5 % kokonaistuotannosta eli n. 10 miljardia euroa. Mitä meidän pitää tehdä?

Parhaimmat talousasiantuntijat minun mielestäni ovat ministeri Jyrki Katainen ja Evan toimitusjohtaja Sixten Korkman. He molemmat sanovat, että pitää tehdä enemmän työtä. Työnteon tulee olla kannustavaa. Työuraa on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta.

Hyväksyimme uudet eläkelait vuonna 2005, jolloin eläkeikä tuli joustavaksi (63 – 68 –vuotta). Tällä välillä Suomen eläkejärjestelmässä on ns. superkarttuma, eli jokaiselta vuodelta, jonka työntekijä on töissä 63 ikävuoden jälkeen, hän saa 4 % lisäeläkettä. Jyrki Katainen toteaa, että yksi vuosi lisää työaikaa merkitsee 2 miljardia euroa julkiseen talouteen.

Helsingissä vanhuuseläkeikä on jo noussut lähes 64 vuoteen, mutta kokonaiseläköitymisikä on vain 60 vuoden tienoilla, koska meillä jää paljon henkilöstöä työkyvyttömyyseläkkeelle. Suomessa jää kaikkiaan 26.000 henkeä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeelle ja tähän tulisi saada korjaus. Parhaiten vaikuttaa tällöin työterveyshuolto, jonka toimintaa tulee tehostaa ja parantaa. Työterveyshuollon ei tule tehdä pelkästään ennaltaehkäisevää työtä, vaan myös sairaanhoitoa, jotta työntekijä voidaan mahdollisimman nopeasti palauttaa entiseen työhönsä.

Jos emme pysty nostamaan eläkeiän alarajaa (63 v.) , niin voimme nostaa ainakin yläikärajaa 68 vuodesta 70 vuoteen. Tätä on muuten esittänyt Senioriliiton puheenjohtaja Jouni Mykkänen. Jouni on ehdottanut, että yläikärajaa ei olisi ollenkaan.

Eläkeläisten asema on parantunut huomattavasti Vanhasen II hallituksen aikana. Jyrki Katainen on parantanut pieneläkeläisten ostovoimaa lähes 8 %. Ostovoiman parantuminen on tapahtunut veronkevennyksin sekä eläketulovähennyksin, jotka ovat suuntautuneet pääasiallisesti pieniin eläketuloihin. Suurella eläkkeellä olevat (yli 4366 euroa kuukaudessa) eivät ole saaneet yhtä suurta suhteellisen ostovoiman lisäystä. Kataisen veropolitiikka on ollut hyvin oikeudenmukaista. Veronkevennyksin ja eläketulovähennyksin Katainen on antanut eläkeläisille enemmän ostovoimaa, kuin he olisivat saaneet “tasaindeksin” avulla. Ero on 2,5 kertainen!

Tässä kuvassa on meidän Aino. Aino on 82-vuotias. Tämä on se ikä, jolloin yleensä alkavat raihnaiset ikävuodet. yli 83-vuotiaita oli vuonna 1990 Suomessa 143.000, mutta tänä vuonna jo 255.000 eli siis lähes kaksinkertainen määrä. 9 % yli 75-vuotiaista tarvitsee jo runsaasti hoitoa ja hoivaa tai omaishoitoa. Vaikka eläisimme kuinka terveellisesti ja kunnollisesti, raihnaiset elinvuodet ovat edessä.

Kun olin Puumalan kunnanlääkärinä 1960-luvulla, hoidin koko kunnan 6000 hengen väestön ainoana lääkärinä. Hoidin niin synnytykset kuin kuolematkin. Kaikki meni hyvin, kun vaatimukset eivät olleet suuret. Tein paljon kotikäyntejä iltaisin ja totesin, että jokaisessa suuremmassa talossa oli peräkammarissa vanhus, jota kaikki talon väki kävi hoitamassa. Tämä oli mitä parhainta omaishoitoa. Jos vanhuksella ei ollut mahdollisuutta jäädä entiseen kotiinsa, pääsi hän vanhainkotiin. Puumalan vanhainkoti sijaitsi kauniilla paikalla Saimaan rannalla. Sitä ympäröivät omenapuut. Täällä vanhus sai elää turvallisesti ja hyvässä hoivassa. Tilanne on nykyisin aivan toinen. Nyt tuhannet vanhukset jätetään yksin kotiin eikä heille löydy hoivapaikkaa, vaikka he eivät pääsisi ylös vuoteesta tai olisivat vahvasti dementtejä. Helsingin kaupunki on mm. sulkenut pitkäaikaispaikkoja ja vanhainkotipaikkoja ja yrittänyt hankkia tilalle hoivapaikkoja, joita ei kuitenkaan ole tarpeeksi. Täysin liikuntakyvytön vanhus makaa yksin kotona. Kotihoitaja käy ruokkimassa, puhdistamassa ja kääntämässä häntä 2-4 kertaa vuorokaudessa. Onko tämä inhimillistä elämää?

Jotta vanhukset saisivat arvoisensa hoidon, on valmistelussa vanhuspalvelulaki, jonka luonnoksen ministeri Paula Risikko on laatinut, ja joka on nyt lausuntokierroksella. Lain nimenä on “laki iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalveluiden saannin turvaamisesta.” Laki sisältää vanhusten neuvontapalvelut, kotikäynnit ja hoitosuunnitelman. Jokaisella vanhuksella tulee olla vastaava työntekijä, joka huolehtii hänestä. Kuntoutusta tulee lisätä. Laissa on myös terveydenhuollon ammattilaisia koskeva ilmoitusvelvollisuus: heidän tulee ilmoittaa esimiehelleen, aluevalvontaviranomaisen tai jopa Valviralle, jos he havaitsevat vanhusten hoidon laiminlyöntiä.
Vanhuspalvelulaki saataneen voimaan ensi vuoden tai seuraavan vuoden alusta riippuen budjetista.

Hyvinvointivaltio voidaan säilyttää perustuen Pohjoismaiseen markkinatalouteen. Tällöin ansiotuloverotusta ei pidä kiristää ja valtion velkaa ei lisätä. Sixten Korkman toteaa, että hyvinvointivaltion säilyttäminen vaatii päätöksentekokykyisiä poliitikkoja.

Viimeinen kuva on meidän Roopesta. Roope on 100-vuotias amazon-papukaija. Hän on asunut meillä 40 vuotta eikä hän ole sinä aikana muuttunut miksikään. Roopella on ihan samanlainen sulkapeite ja se huutaa yhtä paljon rumia sanoja ja on yhtä ilkeä, kuin 40 vuotta sitten. Olisipa meillä ihmisilläkin sellaiset geenit kuin Roopella. Ehkä joskus tulevaisuudessa kehitettään “geeniterapia”, jolla ihmiskeho säilytetään nuorekkaana 100-vuotiaaksi saakka, jonka jälkeen kuolemme nopeasti. Koska kuitenkin olemme ihmisiä emmekä papukaijoja, on meidän tehtävä kaikki tarvittava taataksemme vanhuksillemme turvallisen ja inhi

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>