Paras-lain jatko

 

Tiistaina 8.3 käsiteltiin eduskunnan täysistunnossa Paras-lain jatkoa. Pidin istunnossa seuraavan puheen:

Suomalaiset ovat sitä mieltä, että hyvinvointivaltio on säilytettävä. Sen rahoitus käy kuitenkin vaikeammaksi kansan ikääntyessä ja vaatimusten kasvaessa. Kun itse olin Puumalan kunnanlääkärinä 1960-luvulla, olin ainoa lääkäri kunnassa. Siellä oli 6 000 asukasta. Hoidin synnytykset ja kuolemat, ja hyvin meni, ja kaikki kuntalaiset olivat hyvin tyytyväisiä.

Nyt vaatimukset ovat kuitenkin ihan toista luokkaa. Kuntien menot ovat kasvaneet moninkertaisiksi kansantulon kasvuun verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2009 bruttokansantuote putosi 8 prosenttia, mutta kuntien menot kasvoivat samanaikaisesti 6-8 prosenttia. Tähän tuhlailevaan kuntatalouteen on nyt löydettävä jokin ratkaisu, ja se olisi suuremmat toimintayksiköt ja tehokkaampi, tuottavampi toiminta.

Kun Paras-laki astui voimaan ennen edellisiä eduskuntavaaleja, uskoimme, että kuntaliitoksia tapahtuu runsaasti ja muodostuu suuria yhteistoiminta-alueita, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon väestöpohja on vähintään 20 000 asukasta. Nyt näemme, että vielä 15 prosenttia Suomen kansasta on pienemmissä yksiköissä kuin 20 000 asukasta, ja Suomessa on erittäin pahasti rakenneuudistusta vastaan hangoittelevia kuntia. Tämä hallituksen esitys HE 268/2010 vp tähtää siihen, että saisimme edes 20 000 asukkaan väestöpohjan sosiaali- ja terveyspalveluille vuoteen 2013 mennessä ja sosiaalipalveluille vuoteen 2015 mennessä. Valitettavasti nykyisen tietämyksen valossa tämäkään koko ei riitä hyvään järjestämiseen.

Saadaksemme kuntatalouden tasapainoon tulee sosiaali- ja terveyspalveluja ohjata ankaralla kädellä suurempiin kokonaisuuksiin. Paras-lain väestöpohjavaatimus 20 000 asukasta ei siis ole riittävä. Kokoomus ei myöskään kannata valtiollisesti rahoitettua terveydenhuoltoa, jossa palvelut maksettaisiin yhdestä kassasta. Me kannatamme vahvoja, elinvoimaisia peruskuntia, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Kun Suomessa on 68 kaupunkia, niin meillä voisi hyvin olla alle 100 kuntaa. Tällä rakenteella saisi sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettyä tehokkaammin ja laadukkaammin.

Valtionosuusjärjestelmämme, johon liittyy verotulontasaus, on pahimpia esteitä kuntien yhteen liittymiselle ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle. Jos yli puolet kuntien toimintamenoista on valtion rahaa, on selvää, ettei pyritä tehokkaaseen toimintaan

This entry was posted in Uncategorized. Bookmark the permalink.

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>