Turhaa sääntelyä

Kokoomuksen Suomen Toivo ajatuspajan kirjanen Pieniä tarinoita byrokratiasta , toimittanut Antti Vesala ja Markku Pyykkölä, on hyvin koottu pamfletti siitä, miten meitä reguloidaan ja hallitaan. Seuraavan eduskunnan pitää puuttua tähän ja purkaa se sääntely, joka ei ole tarpeellista.

Ainoa täysin överiksi mennyt juttu on Henry Heikkisen kirjoittama Sairaalat tuhlaavat rahojasi. Kirjoitus ei ainakaan lisää kokoomuksen kannatusta tässä maassa, sillä kuntatyöntekijöitä on 450 000. Henry leimaa heidät jäykiksi ja vastuuttomiksi. Hän väittää, että yksityispuolella tehdään moninkertainen määrä leikkauksia samassa ajassa kuin julkisella puolella. Henry ei ollenkaan tiedä, että yksityisesti tehdään vain ennalta suunniteltuja, ”helppoja” leikkauksia hyväkuntoisille potilailla. Julkisella puolella taistellaan ihmisen elämästä, leikataan aivoja, maksaa, poistetaan sisäelimiä ja hoidetaan monivammoja, syöpää ja keskosia. Nämä leikkaukset ja hoidot vaativat paljon ammattitaitoa ja ovat pitkiä ja kalliita.

Julkinen sairaala kouluttaa kaikki lääkärit ja hoitajat ja muun henkilöstön. Siellä tehdään tieteellistä tutkimustyötä, joka on välttämätöntä, jotta hoidot ja tutkimukset kehittyvät. Tämä kaikki vie paljon ylimääräistä aikaa, sillä erikoistuva lääkäri leikkaa hitaammin kuin spesialisti.

Tutkimuksessa on todettu, että Suomen erikoissairaanhoito on pohjoismaiden tehokkain. Suomen terveydenhoito ei tuhlaa, sillä meillä terveydenhoidon kokonaiskustannukset ovat 3266 eur/asukas/vuosi, kun ne USA:ssa ovat 8233 ja Ruotsissa 3708( vuonna 2010).

On hyvä asia, että maassamme on laaja tarjonta yksityisiä terveydenhoitopalveluja, jotka suurimmalta osaltaan potilas maksaa itse tai vakuutus maksaa. Se säästää veroeuroja. Henry voisi seuraavaksi kirjoittaa: kaikki junat myöhästyvät, kaikki ruoka on pahaa, kaikki lehdet kirjoittavat roskaa!

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Mihin unohtui opetus ja tutkimus?

HE 324/2014 vp eli sote-järjestämislaki on ylhäältä annettu massiivinen muutos terveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisessä, jossa 100 000 ihmistä vaihtaa työnantajaa ja säästötavoitteet ovat 850 miljoonaa. Säästöjen tavoittelu on kummallista, kun Suomessa on jo nyt pohjoismaiden edullisin terveydenhoito ja saatavuuskin on parantunut viimevuosina, syrjäseutuja lukuun ottamatta.

Peruspalveluministeri Susanna Huovista haastateltiin Talouselämälehdessä (19.12) ja hän uskoo suuriin säästöihin ja siihen, että ennaltaehkäisyllä voidaan poistaa sairaat ja sosiaaliset ongelmat yhteiskunnastamme. Tuo ei ole totta. Kansa vanhenee ja vanhat ovat sairaita. Syöpä lisääntyy ja sitä hoidetaan yhä pitempään ja tehokkaammin ja kalliimmin. Päihdeongelmat ja sen aiheuttamat sairaudet ja tapaturmat eivät ole poistuneet. Työttömyys ja syrjäytyminen lisäävät mielenterveysongelmia. Elämämme viimeiset elinvuodet ovat kalliita, eivätkä ne poistu, vaikka elinikä pitenee.

Ei-ammattilaiset uskovat yleensä, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon integraatio niin, että niitä harjoitetaan samassa organisaatiossa, on välttämätön. Ei ole. Hoidon onnistuminen riippuu lääkäreiden ja hoitajien osaamisesta ja tietojärjestelmien toimivuudesta. HUS alueella toimii jo laboratorio ja kuvantaminen sulavasti. Lääkärikoulutusmääriä on lisätty, mutta ei koulutusrahaa (opetus-EVO-raha). Lääketieteellinen tutkimus on välttämätön, jotta hoito ja diagnostiikka pysyvät ajan tasalla. Tutkimus-EVO on kutistettu olemattomiin. Vuokralääkäreillä ei ole seuraavana päivänä mitään vastuuta potilaasta. Terveydenhuoltolaki määräsi jo tarpeeksi integraatiota.

Olen lukenut HE-324 ruudulta ja paperilta ja ihmetellyt, miten näin monimutkaiset ja massiiviset organisaatiot saadaan toimimaan. Miten esim. lastensuojelu tuotetaan Hangosta Loviisaan? Järjestämisvastuun antaminen ERVAn–kokoisille sote-alueilla voi toimia, mutta miten toimivat palvelutuotannon kuntayhtymät? Olisiko aluksi ollut parempi tyytyä Lääkäriliiton malliin, jossa sote-alueet on järjestäjinä ja nykyiset erikoissairaanhoidon kuntayhtymät, kunnat, yksityiset ja järjestöt ovat tuottajina sen mukaan, miten järjestämissopimuksessa sovitaan? Kokoomuksen ei myöskään pidä koko ajan huutaa ”raha seuraa potilasta”. Se ärsyttää, kun ei ole mitään vielä sovittu, eikä kustannuksista ole tietoa. Sosiaalipalveluja esim palveluasumista ostetaan jo lähes puolet yksityisiltä toimijoilta ja suun terveydenhoito on samoin puoliksi yksityistä.

Hyvää Joulua ja parempaa Uutta Vuotta

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Yksityinen vai julkinen terveydenhoito.

Suomessa käytetään erityisen paljon yksityistä (omaa) rahaa terveydenhoitoon, 25% kokonaiskustannuksista. Maahamme on vahvasti pesiytynyt kansainvälisten sijoittajien omistuksessa olevia suuria terveysyrityksiä, jotka järjestävät mm. työterveyshoitoa. Suuret ovat syöneet pois pienet yrittäjät, eikä Suomessa ole juuri yksityisiä ammatinharjoittajia kuten Tanskassa ja Norjassa. Suurten yritysten ansaintalogiikka on tehdä mahdollisimman paljon rahaa sijoituksillaan. Tällöin saatetaan syyllistyä ylihoitoon ja ylidiagnostiikkaan, jotta saadaan kalliiden laitteiden (mm. magneettikuvaus) investoinneille katetta. Työterveyshuolto on sen seurauksena 20% kalliimpaa yksityisesti kuin julkisesti järjestettynä.

OP-Pohjola ryhmä on tuonut Suomeen uuden tavan hoitaa vakuuttamiaan potilaita. He ovat perustaneet Oma-Sairaalan Helsingin Ruskeasuolle ja laajentavat toimintaansa muihin suuriin kaupunkeihin. Sairaala tarjoaa lähinnä ortopediaa ja kuntoutusta, mutta toiminta on laajenemassa tarjoten muuta diagnostiikkaa ja hoitoa maksukykyisille potilailla. Heidän toimintalogiikkansa on hyvä ja nopea hoito, ei rahan ansaitseminen, mikäli radiohaastatteluun on luottamista.

Kaikki sairaanhoito, mikä tapahtuu potilaan omalla rahalla tai vakuutuksen turvin on tervetullutta toimintaa veronmaksajan eli kunnan kannalta. Julkisen puolen on kuitenkin huolehdittava päivystyksestä, ensihoidosta, synnytyksistä, syövän hoidosta ja kaikesta kalliista ja vaativasta hoidosta ja diagnostiikasta. Julkinen terveydenhoito kouluttaa myös kaikki alan työntekijät ja tekee tieteellistä tutkimustyötä.

Hyvä että Pohjola-sairaalat tulevat kilpailemaan yksityisten terveysyritysten joukkoon. Toivottavasti ne eivät sorru ylihoitoon eikä rahan keräämiseen vakuutusyhtiölle vaan pyrkivät hyvään hoitoon oikea-aikaisesti.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Vastakkainasettelu ja ideologiat on parasta unohtaa sote-uudistuksessa.

Demariministeri Susanna Huovinen, kok.eduskuntaryhmän vpj Outi Mäkelä ja SFP:n pj, ministeri Carl Haglund ovat Kauppalehdessä debatoineet sote-rakenneuudistuksesta ja –rahoituksesta. Vasemmisto julistaa, että julkiseen terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin ei saa koskea, vaikka 30% vanhuspalveluista ostetaan jo nyt yksityisiltä ja järjestöiltä. Kokoomus ja ruotsalaiset taas haluavat antaa potilaalle vapauden ostaa sote-palveluja vapaasti yksityisiltä tuottajilta. Kansanedustaja Mäkelä jopa leimaa julkiset terveyspalvelut ”paikalleen jämähtäneiksi” (KL 24.7.), vaikka lähes kaikki terveydenhuollon opetus, tutkimus ja koulutus tapahtuu julkisella puolella. Miten yksityiset palvelut voisivat olla parempia kuin julkiset, kun yksityinen ostaa valmiiksikoulutettua henkilöstöä julkiselta puolelta? Sote-rakenne- ja –rahoitusuudistuksessa olisi parempi unohtaa puolueiden vanhat ideologiat ja katsoa suoraan silmiin suomalaista terveydenhuollon järjestelmää. Säilyttää se, mikä siellä on hyvää ja toimivaa ja uusia rohkeasti toimimattomat rakenteet.

Kela on esimerkiksi valtava, ympäri valtakuntaa toimiva organisaatio, jossa on paljon vain Suomelle suunniteltuja toimintoja. Esim. kela-korvaus yksityisen lääkärin tai hammaslääkärin antamasta hoidosta ja määräämästä tutkimuksesta on pienen pieni osa terveydenhoidon kokonaiskustannuksista, mutta sillä korvataan miljoonia käyntejä ja tutkimuksia, kun potilas tässä korvausmuodossa maksaa suurimman osan saamastaan hoidosta omasta pussistaan. Tällaista houkutinta käyttää omaa rahaa, kun haluaa päästä pian hoitoon ja valita hoitopaikkansa, ei ole Ruotsissa. Kelakorvaukset voitaisiin poistaa, koska ne ovat suuruudeltaan pahasti jälkeenjääneet todellisista kustannuksista, mutta jos samalla luvataan, että kunta antaa palvelusetelin tai maksaa hoidon yksityisellä tuottajalla, nousevat verorahoilla maksettavat kustannukset arvaamattomasti. Kannattaa miettiä sitä, mitä ”vapaa valinta – fritt val” merkitsee veronmaksajalle. Kelan maksamat matkakorvaukset ja päivärahat voidaan hyvin siirtää sote-alueen vastuulle, jos niiden hoitamiseen luodaan organisaatio.

Työterveyshuolto on toinen tarkasti mietittävä asia terveydenhuollon rahoitusuudistuksessa. Tein työterveyslääkäreiden kanssa kokoomuksen puoluekokoukseen Lahdessa esityksen siitä, miten työkyvyttömyyttä ehkäistään ja työuria pidennetään työterveyshuoltoa kehittämällä. Sen avulla tuotetaan lähes kahdella miljoonalle suomalaiselle ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut ja suurimmalle osalle työnantaja tarjoaa myös sairaanhoidon. Kokonaiskustannukset ovat Suomessa n 700 milj euroa vuodessa ja niistä suurimman osan (84%) maksaa työnantaja. Kyllä maksajalla eli työnantajalla ja työntekijälläkin pitää olla vaikutusmahdollisuutensa siihen, miten työterveyshuolto heidän ”firmassaan” järjestetään. Onko siis aihetta luopua Kelan keräämästä työtulovakuutuksesta? Kuka valvoo, miten työterveyshuolto järjestetään kussakin yrityksessä, jos työnantaja ei siihen pysty? Miksi yksityinen työterveyshuolto maksaa 20% enemmän kuin julkisella puolella toteutettu? Työterveyshuollossa on siis korjaamisen varaa, mutta myös säilyttämisen.

Terveydenhoidon ja sosiaalitoimen rahoitus on Suomessa monimutkainen, mutta sen rakenne ei ole niin huono kuin asiaan perehtymätön saattaa luulla. Se on kuitenkin taannut suomalaisille ”halvan” terveydenhoidon, halvemman kuin Ruotsissa ja paljon halvemman kuin Keski-Euroopassa ja USA:ssa. Hoidon saatavuus ei aina ole ollut hyvä, mutta sekin asia korjaantuu, kun suuret sote-alueet aloittavat toimintansa ja lääkäripula väistyy. Terveyserot eivät juuri ollenkaan riipu terveydenhoidosta, vaan köyhyydestä, työttömyydestä, elintavoista, perintötekijöistä ym.
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty peräänkuulutti säästöjä terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Toivottavasti säästöjä löytyy, mutta kustannukset saadaan pidettyä kurissa, kun sote-alueet saavat organisoida rakenteet optimaalisiksi. Missään tapauksessa ei saa räväyttää palveluseteliä jokaisen sairastuneen käteen tai antaa oikeutta mennä sote-alueen laskuun mistä oireesta tahansa hoitoon, mihin haluaa, ilman lähetettä,. Tällä toiminnalla pyöritetään tuhansien terveys-shoppailijoiden armeijaa ja lihotetaan terveysyrityksiä.

Hyvää hoitoa antaa vain, sellainen terveydenhoidon ja sos.toimen ammattilainen, joka osaa ammattinsa ja pysyy ajan hermolla. Alex Stubbin hallitusohjelmassa luvataan panostaa yliopistoihin ja koulutukseen. Lääkärikoulutusta on lisätty kaksinkertaiseksi, mutta opettajaresursseja ei juuri ollenkaan. Nyt on aika panostaa lääkäreiden perus, erikoistumis- täydennys- ja jatkokoulutukseen. Sama koskee koko terveydenhoidon henkilöstöä. Lääketieteellistä tutkimusta on tuettava, jotta tieto ja taito eivät vanhene. Terveydenhoito ei ole bisnestä eikä jonkin poliittisen ideologian toteuttamista, vaan se on ehdotonta osaamista ja vastuun ottamista ihmisten hyvinvoinnista.
Viimeinen päivä heinäkuuta 2014 mökillä.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Puheenjohtaja, pääministeri Stubb yllätti.

Alex sanoi suoraan, että hän tarvitsee sisäpolitiikan eri alueiden asiantuntijoita avukseen ja sen vuoksi hän valitsi hallitukseensa Laura Rätyn, Paula Risikon, Petteri Orpon ja Lenita Toivakan. Kaikki neljä tulevat myös eri puolilta Suomea. Vain Jan Vapaavuori jatkaa TEM:ssä ja se on viisasta jatkuvuuden kannalta. Nyt kokoomuksella on hyvä, luotettava tiimi ministereinä 10 kuukauden ajaksi.

Laura Räty on todellinen tehopakkaus. Kun hän tuli Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi 3 vuotta sitten, ei kulunut kuin 2 viikkoa, niin oli työryhmä pystyssä sosiaali- ja terveystoimen yhdistämiseksi. Sitä oli toivottu vuosikausia, mutta virastot jatkoivat vain erillään. Helsinki oli vihoviimeinen suuri kaupunki Suomessa, jossa oli sote-alueella 2 virastoa.

1.1.2013 Helsingissä oli vain yksi sote-virasto, jota johti juristi ja pitkän linjan osaaja Matti Toivola. Matti jäi eläkkeelle tänä kesänä ja Laura meni ministeriksi. Onneksi meillä on päteviä osastopäälliköitä, jotka paikkaavat Toivolaa, kunnes saadaan valituksia uusi virastopäällikkö. Lauraa on vaikeampi korvata. Syyskesällä nähdään, mitä tehdään?

Sote-rakennemuutos on saatava maaliin, joten siinä Laura Räty on Suomelle aarre. Kunnat odottavat jo innolla, milloin he pääsevät lausumaan mielipiteensä puitelaista. Lausunnot on luettava ja tehtävä tarpeelliset korjaukset. Eduskunnan on saatava hallituksen esitys loppusyksystä käsittelyynsä.

Ervan kokoisesta sote-alueesta tulee järjestäjä ja rahoittaja, mutta millainen on tuottajien rooli? Millaisia päättäviä elimiä kullakin tasolla on? Erikoissairaanhoito on jo hyvin pulkassa, mutta miten perusterveydenhoidossa lisätään valinnanvapautta niin, että myös yksityiset lääkäriasemat ovat kunnan rahoituksen piirissä? Ehdotan palveluseteliä. Se on maksajan hallittavissa ja takaa potilaalle valinnanvapauden.
Sote-rakenneuudistus tulee onnistumaan. Sitä kaikki toivovat.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Sotesopu on saavutettu, mutta jatkovalmistelu vaatii paljon työtä.

Kun valmistelimme terveydenhuoltolakia eduskunnassa 2010 ,ministeri Paula Risikon johdolla, pidimme tärkeänä, että yliopistosairaalalle tulee kullakin ERVA-alueella koordinaatiovastuu erikoissairaanhoidosta, perustetaan perusterveydenhoidon yksikkö ja päivystys keskitetään. Tämä on jokseenkin toteutunut HUS:ssa, paitsi Helsinki vielä päivystää Malmin ja Marian sairaaloissa sekä Auroran sairaalassa psykiatriaa. Toivoimme vain koordinaatiota, mutta saimme koko terveydenhoidon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun ERVA-alueelle pääministerin ilmoituksella 23.3. 2014. Erikoislääkärinä olen pelkästään tyytyväinen.

Eilen pääministeri ilmoitti, että Suomeen perustetaan 5 sote-aluetta, jotka käsittävät kunkin yliopistosairaalan alueen (ERVA-alue). Suurin on Helsingin alue, jossa on lähes 2 miljoonaa asukasta. Ministeri Huovisen johdolla perustettiin ohjausryhmä, joka valmistelee lakiesityksen niin, että se saadaan eduskuntaan syksyyn mennessä ja astuu voimaan 2015 alussa, mutta toteutuu 2017 mennessä. Kuntien rahoista noin puolet siirtyy sote-alueen hallintaan. Sote-aluetta hallitsee valtuusto ja hallitus. Valitaanko valtuusto vaaleilla, vai kuntien esityksestä, ei ole kerrottu.
Eilisen tiedon mukaan kunnat saavat jatkaa terveys-ja sosiaalipalveluiden tuottajina. Muitakin tuottajia sallitaan, mikä on herättänyt yksityiset terveyspalvelutuottajat ankarasti lobbaamaan poliitikkoja, jotta heidätkin otetaan tuottajiksi. Miksei oteta, mutta niillä päätöksillä ei ole kiire. Ne tapahtuvat 2015 jälkeen.

Valtio on luvannut kovasti vahtia ERvojen järjestämispäätöksiä. Hyvä että stm- aktivoituu taas pitkästä aikaa. ERVoissa ei ole vaadittavaa organisaatiota järjestämisen toteuttamiseen. Siitä on sovittava. On myös sovittava, miten paljon kunta maksaa järjestäjälle ,eli tuleeko raha kapitaatioperiaatteella vai laskun mukaan, kuten nyt HUS:sta.

Helsingissä on hyvin toimiva sote-virasto, joten mitään ongelmaa ei liity siihen, että järjestämisvastuu ja rahat siirtyvät Ervan kokoiselle sote-alueella. Meidän on kuitenkin vahdittava, etteivät meidän veronmaksajiemme rahat mene alueen muiden, köyhempien kuntien palveluiden maksamiseen. On myös vahdittava, ettei erikoissairaanhoidon käyttö lisäänny, kun ”piikki on auki” ERVAn rahapusseihin.

Nyt ainakin tiedetään, mihin pyritään, joten onnea matkaan!

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Poliittiset puolueet ja seniorikansalaiset.

Meitä yli 65-vuotiaita on viidesosa kansasta eli yli miljoona. Meidän äänestysaktiivisuutemme on korkea ja samoin puolueuskollisuus… toistaiseksi. Nuoret päättäjämme ovat enemmän kiinnostuneita sukupuolivähemmistöistä, yksinhuoltajista ja kerjäläisistä kuin meistä vanhoista, vaikka edellä mainittuja ei ole edes yhteensä yhtä paljon kuin ikäihmisiä.

Ikääntyminen ja eläkkeet nähdään yleensä ongelmina, vaikka olemme aktiivisia toimijoita ja yhteiskunnallinen hyötyarvomme on suuri. Olemme myös taloudellisia toimijoita. Eläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksen mukaan tuoreiden eläkeläisten keskimääräinen eläke on 1800/kk ja heillä on varallisuutta 100 000 eur (asunto, kesämökki, metsää ja maata). Naisten eläke on 700 euroa pienempi kuin miesten, joten yksinäisiä naisia talous huolettaa.

Eläkeläiset voivat käyttää keskimäärin 350 euroa kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen matkusteluun, harrastuksiin, hemmottelupalveluihin.

60% vasta-eläköityneistä olisi voinut jatkaa töissä tai jossain työssä. Monilla olisi halua lisäansioihin. FK:n Pia-Noora Kauppi kertoi, että 90% eläkeläisistä olisivat valmiit kustantamaan itselleen hoivaa. Olisi luotava keinot etukäteissäästämiseen kuten kertamaksuinen eläkevakuutus, julkinen palvelutili eli osa varallisuudesta pitäisi voida käyttää hoivan ostamiseen, kun se on tarpeellista.

Ministeri Risikko on asettanut työryhmän työeläkkeiden indeksijärjestelmän arvioimiseksi. Eläkeläisten ostovoima ja sukupolvien oikeudenmukaisuus on säilytettävä. Tästä ei vielä ole päätöksiä? Eläkeläisten verotus on myös monen mielestä liian ankara, kun ”raippavero” tuli voimaan viimevuonna.

Me seniorikansalaiset emme ole vain kuluerä ja ”turhaa joukkoa”, joten se puolue, joka tekee hyvän senioripoliittisen ohjelman saa äänemme.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Omien ilotulitteiden käytön rajoittaminen.

Ilotulite on viihdekäyttöön tuotettu pyrotekninen väline, jonka markkinointia Suomessa valvoo Tukes. Valmistus tapahtuu suurimmaksi osaksi Kiinassa, jossa ”koulutytötkin käärivät pikkukätösillään räjähdysainetta pakettiin”. Ilotulitteet luokitellaan vaarallisuutensa perusteella neljään luokkaan, joista 3 ja 4 luokan varoetäisyys on 15 metriä ja melutaso yli 120 desibeliä.

Uutena Vuonna omien ilotulitteiden käyttö on Suomessa yleisesti sallittu klo 18-02 välisenä aikana. Monet maat, kuten Norja vuonna 2009, ovat kokonaan kieltäneet omat ilotulitteet. Helsingissä oli tänä uutena vuonna mahtava, ammattilaisten järjestämä näytös Senaatin torilla. Omat ilotulitteet olivat kielletty ydinkeskustassa, keskeisillä toreilla, kuten Töölön tori, Kaisaniemessä, Kaivopuistossa, Oulunkylän ostoskeskuksessa jne. Seinäjoki on kieltänyt omat ilotulitteet koko kaupungin alueella.

Meillä Vattuniemessä raketteja ammuttiin innokkaasti. Olimme välillä keskellä tulimerta. Pauke oli huumaava. Koirat ja kissat pelkäsivät hysteerisesti, jopa Roope papukaija, joka pitää valosta ja väreistä, vapisi häkissään. Myös luonnonvaraiset eläimet kärsivät paukkeesta ja sähähdyksistä.

Helsingissä pelastuslaitos raportoi 39 sammutustehtävää. Espoossa paloi päiväkoti. Suojalasipakko ilmeisesti esti vakavat silmävammat tänä vuonna. Ampujien kunniaksi on luettava, että Lauttasaaressa jätteet oli koottu roskiksiin, jotka olivat täpötäynnä. Kaupungin virkamiehet tietävät, mitä ammattilaisten järjestämä Senaatin torin ilotulitus maksoi, mutta kuka on laskenut, mitä tulipalot, niiden sammuttaminen, uuden päiväkodin ja rivitalon rakentaminen, vammojen erikoissairaanhoito maksoi?
Puhutaan paljon paikallisdemokratiasta. Minulla on ehdotus. Järjestetään Helsingin eri kaupunginosissa kansanäänestys siitä, saako omia raketteja laukoa asuinalueella vai ei. Jos ne voittavat, jotka haluavat, että ilotulitteita saa vapaasti käyttää klo 18-02 asuintalojen välissäkin, pakenemme ensi uudeksi vuodeksi mökille.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Miten terveyskeskukset saadaan toimimaan?

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve puolustautui (HS 15.11.) maalaislääkäri Kiminkisen hyökkäystä ( HS 1.11.) vastaan, joka väitti, että liitto ei saa terveyskeskuksia toimimaan. Pälve puolusti ns Ruotsin mallia, jossa potilas saa valita hoitonsa joko yksityisestä tai julkisesta perusterveydenhoidon yksiköstä. Hän väitti, että hoito ei maksa kunnalle enempää vaikka sen tuottaa yksityinen terveysyritys. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomessa potilas maksaa hoidostaan poikkeuksellisen paljon eli yli 20% kustannuksista, vaikka meillä on kela-korvaus, jota ei tunneta Ruotsissa. Potilas maksaa meillä itse tai hänen ottamansa vakuutus korvaa suurimman osan yksityisistä hoidoista ja tutkimuksista. Kelakorvaukset ovat pieniä eli yleensä alle 30% laskusta. Silti potilaat käyttävät yksityisiä palveluja lisääntyvässä määrin, maksavat itse ja se on veronmaksajan etu. Etenkin Helsingissä yksityislääkäreiden käyttö myös perusterveydenhoidossa on runsasta.

Jos perusterveydenhoidon tuottajat siirretään vapaasti valittaviksi, lakkaavat potilaat käyttämästä omaa rahaa ja vaativat kuntaa maksamaan diagnoosin ja hoidon. THL:n “vapaa valinta” ehdotus on arvioitu Suomessa maksavan 250-300 milj euroa lisää vuodessa. Helsingin kuntapäättäjänä en ole valmis lisäämään Sote-viraston budjettiin 30 milj vuodessa, jotta yksityiset tuottajat pääsevät apajille. Suurimman potin nappaavat kuitenkin kansainvälisten sijoittajien hallussa olevat terveysyritykset kuten Terveystalo, Mehiläinen ja Attendo. Jos kaupungin omien terveysasemien tuotantoon lisätään kymmeniä miljoonia, niin tulevat ne toimimaan kuin “unelma”.

Vapaa valinta (fritt val) on aiheuttanut Ruotsissa kovaa kritiikkiä. Valtiovarainministeri Anders Borg on jopa todennut “että nykyisenkaltaisilla pääomasijoittajien hallussa olevilla yrityksillä ei pitäisi olla asiaa verovaroin rahoitettavalle hyvinvointisektorille” (Kauppalehti 31.10.).

Miksi Lääkäriliitto mainostaa kiistanalaista “Ruotsin mallia” eikä pyri toteuttamaan Tanskan tai Norjan mallia eli ammatinharjoittajaperiaatetta, joka tarkoittaa pienyrityksiä? Jälkimmäinen on purkanut jonot mm Pohjois-Norjassa.

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi

Turhaakin turhempi metropolihallinto

Hallitus ehdottaa 14 Helsingin seudun kunnan metropolihallintoa, kun kunnat eivät suostu liitoksiin. Se on turha päällekkäisyys. Se lisää byrokratiaa ja kustannuksia On vaikea määrittää, mitä seutuvaltuusto päättää ja mitä päätetään kaupunginvaltuustossa.

Meillä on jo kaikki mahdolliset yhteistyöelimet kuten, pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, HSL (Helsingin seudun liikenne), HSY (Helsingiin seudun ympäristöpalvelut), HUS eli yhteinen erikoissairaanhoitomme, joiden kaikkien hallituksissa istuvat poliittiset päättäjät. Meillä on hankesuunnitelma metropolialueen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisesti ja “Rajaton Metropoli” eli Helsingin seudun MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) suunnitelma 2050 saakka (2011). Selvitys Helsingin ja Vantaan mahdollisesta yhdistymisestä on tehty loppuvuodesta 2010. Osoitettiin, että kahden kunnan talous olisi kestävämmällä pohjalla ja mahdollisuudet segregaation ehkäisyyn lisääntyisivät.

Jos vielä perustetaan vaaleilla valittu väliportaan seutuhallinto eli metropolivaltuusto, on poliittisia päättäjiä liian monessa tasossa ja monessa roolissa. Tämän vuoksi kuntaliitoksia tulisi edelleen selvittää. Keski-Uudenmaan kunnat olivat jo aloittamassa yhdistymisselvityksen ja Helsinki – Vantaa selvitys osoitti kiistattomia hyötyjä kummallekin. Metropolihallinto voi estää kuntien yhdistymisen.

Onko aikamme sellainen, että ajattelemme liian lyhytjänteisesti omaa asemaamme, jotta pääkaupunkiseudun ja Suomen etu pitkällä tähtäimellä toteutuisi?

Lähetetty Oma blogi | Kommentoi